Karhulan ilmailukerhon lentomuseo Ja sivut ovat myös in English.

-Karhulan Ilmailukerhon ylläpitämä lentomuseo on ainoa laatuaan Kymenlaaksossa. Vanhojen koneiden säilyttämistä oli kerhossa jo pitkään haaveiltu. Kerhon ensimmäinen liitokone Harakka I oli laitettu talteen jo vuonna 1959. Konkreettinen museotoiminta alkoi kuitenkin vasta elokuussa 1992, kun ilmavoimat luovutti kerholle säilytykseen käytöstä poistetun Fouga CM 170 Magister FM-43 koneen. Se sijoitettiin aluksi purjekonehalliin.

-Syksyllä 1995 valmistui nykyinen erillinen museohalli, jonne kerhon hallussa olevat museokoneet siirrettiin. Keväällä 1998 museossa oli jo kuusi konetta. Tähän 600 neliön halliin mahtuu vielä muutama lisäkone.

-Vuonna 1945 perustetun kerhon omaan toimintaan liittyvän historian säilyttämisen ohessa, Karhulan ilmailukerho ylläpitää Kymissä sotavuosina toimineen Hävittäjälentolaivue 34:n perinnettä, mitä kautta museolla on kytkentä ilmavoimiin. Kymin kenttä rakennettiin sotavuosina 1942-43 Messerschmitt Bf109-koneilla toimivalle laivueelle Kotkan kaupungin ilmapuolustuksen tehostamiseksi.

Kymin ilmailumuseo poikkeaa tavanomaisesta ilmailumuseosta siinä, että useita koneita pyritään pitämään joko lentokunnossa tai käyntikuntoisina, jolloin historia välittyy elävämpänä.

Jos joskus vierailet Kotkassa käy tutustumassa museoon.
Ja tästä löydät kartan

Noin 50km Kotkasta pohjoiseen on Utin lentokenttä, siellä on nähtävillä hyvin restauroitu Messerschmitt ME-109.
Katso myös minun Utti sivu!!!

Mikojan-Gurevitsh Mig-21BIS (MG-116)
Mig-21BIS Mig-21BIS

Neuvostoliittolaisvalmisteinen suihkuhävittäjä. Maineikkaan MiG-21-sarjan viimeisin ja kehittynein versio. Suomen Ilmavoimien käytössä Mig-21BIS-koneita oli yhteensä 26 vuosina 1978-1998. Museon MiG-21BIS (MG-116) on varustettu Kuopiossa toimivan hävittäjälentolaivue 31:n tunnuksilla, missä se palveli torjuntahävittäjänä vuosina 1980-1997. Kone on saatu museoon säilytykseen Ilmavoimilta. Kone saapui kymiin 5.5 -1999 lavetilla Kuopiosta.

Tekniset tiedot;
Kärkiväli: 7.2m. Pituus: 15.76m.
Tyhjäpaino: 5756kg. Lentopaino: 10500kg.
Suurin nopeus korkealla: 2.05machs. ja matalalla: 1300km/h.
Moottori: Tumankij R25-300, Työntövoima jälkipoltolla: 7100kp. Aseistus: yksi 23mm GSh-23L-tykki.


Draken
Draken Draken detail

Saab 35FS Draken; Ruotsalaisvalmisteinen hävittäjä. Prototyypin ensilento tapahtui 1955. Suomen ilmavoimat hankki vuosina 1972-1986 yhteensä 47 konetta, joista Ruotsista käytettyinä hankittuja 35FS-versioita oli 24. Muita versioita olivat 35BS (6), 35CS (5) ja 35S (12, uusia) Draken oli Ilmavoimien ensimmäinen tutkalla
ja tutkaohjuksilla varustettu hävittäjä. Museon Saab 35FS DK-259 (35499) saatiin ilmavoimilta säilytykseen toukokuussa 1997. Se lensi ensikerran helmikuussa 1967 ja palveli Ruotsin Ilmavoimissa. Kone lennettiin Suomeen marraskuussa 1985. Se palveli Hävittäjälentolaivue 21:ssä Pirkkalassa. DK-259 lensi viimeisen lentonsa tammikuussa 1997.Lentotunteja kertyi 2715.

Tekniset tiedot;
Kärkiväli: 9.42m. Pituus: 15.34m.
Tyhjäpaino: 8250kg. Lentopaino: 12270kg.
Suurin nopeus vakalennossa korkealla: 1.6machs. ja matalalla: 1300km/h.
Moottori: Volvo RM6C (Rolls-Royce Avon 300) Työntövoima: 8000kp.


Mig-21F-13
Mig-21F Mig-21F tail Mig-21F tail

details

Alkuperältään neuvostoliittolainen ylisooninen suihkuhävittäjä. Prototyyppi Je-2 lensi ensikerran 1955. Suomen Ilmavoimat hankki vuosina 1963-1965 yhteensä 22 konetta. Mig-21F-13 oli ensimmäinen konetyyppi, jolla Suomessa ylitettiin kaksinkertainen äänennopeus. Mig-21F oli myös Ilmavoimien ensimmäinen ilmataisteluohjuksilla (K-13) varustettu hävittäjä. Mig-12F-13 poistettiin Ilmavoimien käytöstä tammikuussa 1986. Museon MG-78 (741205) saatiin Ilmavoimilta säilytykseen heinäkuussa 1996. Se on varustettu Kuopiossa koneella lentäneen Hävittäjälentolaivue 31:n merkinnöillä.

Tekniset tiedot;
Kärkiväli: 7.15m Pituus (ilman pitotputkea): 13.75m
Tyhjäpaino: 5000kg. Lentopaino: 7600kg
Suurin nopeus vaakalennossa korkealla: 2.05mach. ja matalalla: 1200km/h
Moottori: Tumanskij R11-F-300. Työntövoima: 5750kp.


Fouga Magister (FM-43)
Fouga magister Fouga Magister

Fouga CM 170 Magister on alkuperältään ranskalainen suihkuharjoituskone. Suomen Ilmavoimilla oli vuosina 1958-1588 käytössä yhteensä 80 konetta. Kerhon FM-43 saatiin Ilmavoimilta elokuussa 1992. FM-43 lensi ensikerran 6.9.1962 ja viimeisen kerran 10.11.1986. Museon FM-43 on käyntikuntoinen ja rullauskelpoinen.


Folland Gnat
Gnat Gnat detail

Folland Gnat Mk.1on alkuperältään englantilainen suihkuhävittäjä. Suomen Ilmavoimilla oli vuosina 1958-1972 käytössä yhteensä 13 konetta. Gnatilla ylitettiin Suomessa ensimmäisen kerran äänen nopeus 31.7.1958 Luonetjärvellä. Kerhon GN-107 saatiin Keski-Suomen Ilmailumuseolta syksyllä 1993.


Harakka II
Harakka II Harakka detail

Harakka II on Harakka I:n jatkokehitelmä. Tyyppi oli käytössä 1946-1960. Museon kone H-57 on saatu Inkeroisten Ilmailukerholta. Se on kunnostettu lentokelpoiseksi.


Gloster Gauntlet II vieraili Kymissä heinäkuussa 1997, ja on yleensä joka vuosi kesä-heinäkuun ajan nähtävillä museossa.
Gloster Gauntlet II
Gloster Gauntlet II Gloster Gauntlets cocpit

Gloster Gauntlet on Englantilaisvalmisteinen hävittäjäkone. Prototyypin ensilento tapahtui 1928. Gauntlet tuli Englannin ilmavoimien RAF:n käyttöön 1935. Talvisodan alettua Etelä-Afrikan liittovaltio lahjoitti Suomelle 24 Gauntlet-konetta. Ne eivät kuitenkaan ehtineet talvisotaan. Jatkosodan aikana tyyppi oli liian vanha hävittäjäksi ja sitä käytettiin harjoituskoneena ja poistettiin käytöstä talvella 1945.

Tämän Gauntletin GT-400/OH-XGT:n omistaa Lentotekniikan Kilta, joka on kunnostanut koneen vuonna 1982. Se on ainoa yksilö maailmassa ja täysin lentokuntoinen museokone.
Tekniset tiedot;
Kärkiväli: 9.99m Pituus: 8.0m
Tyhjäpaino: 1225kg. Lentopaino: 1800kg.
Huippunopeus korkealla: 370km/h. Moottori (ei alkuperäinen): Alvis Leonides 9-sylinterinen 520hv. tähtimoottori.


Me-109 moottori Daimler Benz DB 605 A-1
Me-109 Engine


lähteet: Karhulan Ilmailukerhon esite, museon plakaatit
valokuvat: Mika Öhman<-- poista at.